perjantai 14. joulukuuta 2012
Bed time stories
Poikkihan se jalka oli. Oikeasta takajalasta kolme pitkää varvasluuta neljästä. Neljäs luu pelasti, ettei tarvinnut heti leikata. Lääkäri kiepsautti kinttuun pahanmakuisen kipsin. Viikko odotetaan, miten jalka lähtee paranemaan ja pysyvätkö tuetut luut paikoillaan. Uusien röntgenkuvien perusteella päätetään sitten jatkosta.
Mutta älkää huoliko, herra draamakuningas osaa kyllä ottaa roolinsa ja hyötynsä tilanteesta. Esimerkiksi tavalliset raksut ovat liian vaivalloisia syödä, koska aamuisinkin saa lääkkeiden kanssa pehmoruokaa. Juujuu! Hellyyttäkin on vailla vaikka kuinka, koska kipsi tosiaan on niin pahan makuinen.
Kaikki muut toimet ovat jääneet tämän episodin varjoon. Ostin kuitenkin jouluisia lehtiä ja glögiä. Ripustin myös ensimmäiset joulukortit ikkunaan, asia, josta olen haaveillut vuosia. Sohvalle on perustettu lasaretti, joka tosin houkuttelee kaikkia muita, kuin varsinaista potilasta. Joskus sohvakin on kuitenkin kissalle liian kova alusta. Katsokaa, jos ette usko!
Hymistellään hissuksiin viikonloppuun!
Yep, the leg was broken. Three long toe bones out of four, to be exact. The fourth one came to rescue. We try first with only bad-tasting cast and see after a week, whether the leg starts to heal properly or does it need an operation. But don't you worry, mr. drama king knows how to take the most out of the situation! For example, normal cat food is too tough to eat, if you have anyways had soft mousse with pain killers in the morning. AND, of course you need to have endless attention since the cast REALLY tastes awful! I put up a cosy bed on sofa. It draws attention of all other but the patient himself. And sometimes even a sofa can be too hard to sleep if you are a cat. But hey, let's have a cozy weekend anyways!
Tunnisteet:
joulu2012,
kissan terveys,
kissat
tiistai 11. joulukuuta 2012
Not so silent night
Sitten meidän kissanvirkaa toimittava hepokattimme oli tänään työpäivän aikana päättänyt tehdä ties mitä loikkia ja on nyt ilmeisesti vähintään murtanut toisen takajalkansa. Hienoa! Tulin illalla myöhään kotiin ja tietenkin samoin tein yritin soittaa päivystävälle eläinlääkärille. Puhelut ohjautuivat suoraan vastaajaan. Puolen tunnin yrittämisen jälkeen luovutin ja päätin soittaa naapuriringin eläinlääkärille. Ohjeiksi sain rauhallisen ja pimeän yön kera ruoan ja juoman. Shokin vaaraa ei kuulemma ole, koska kyseessä ei ole avomurtuma ja kissa kuitenkin liikkuu (ja syö, testasin!). Aamulla sitten lääkäriin tutkimaan koipea tarkemmin.
Että näin meillä, mites teidän joulukorttiväkertelyt?
This was supposed to be a nice week. Lovely, quiet home. Sweetie is away on a business trip whole week. We are all alone with kitties. I was supposed to puzzle with Christmas gifts, drink pots of tea. Then, today during my day at the office, on of our so-called cats who really is a prancing pony, had done something awesomelly clever and broken his back leg. On duty veterinary said just to keep him quiet and warm, with something to eat and drink. There is no risk for immediate shock since there is no bleeding nor paralysis. He is moving and eating which are the main points. Tomorrow morning I will take this little hero to get the leg properly checked.
Yey, how is your Christmas card galore doing?
Tunnisteet:
ajatelmia,
kissan terveys,
kissat
maanantai 10. joulukuuta 2012
On second advent Sunday
Yksi adventtiajan perinteistä on ystävien kanssa askartelu. Joulumusiikkia ja höyryävää glögiä. Askartelua ja leipomista laidasta laitaan. Hartaasti ja kiireettä. Monena iltana, yhdessä tuumien ja tehden. Kaksi päivää takana ja ainakin yksi vielä jäljellä. Mahtia!
One of my greatest Christmas traditions is doing handicrafts with my friends during advent time. This year we had our first gathering on second advent Sunday. Baking and puzzling in every imaginable way. With no hurry and rush. Christmas carols and kitties keeping company. Two days done and at least one to go. Superb!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




