Hei ystävät!
Olen ollut pitkään poissa. Puuhannut omiani, rakentanut joulua, väsännyt ja leiponut. Pohtinut paljon omaa tulevaisuuttani ja tämän blogin tulevaisuutta. Pitkä ja synkeä marraskuu jäi jotenkin päälle, on ollut omien ajatusten harharetkien aika. Olen muistellut paljon läheisiä, hiljattain ja jo kauan sitten pois menneitä. Miettinyt, mitä oikeasti haluaisin tehdä, kun kasvan isoksi. Miettinyt, mitä kaikkea vielä tässä elämässä haluaisin kokea. Olen ollut surumielinen vailla kovin tarkkaa syytä. Kissat ovat sairastaneet paljon ja oireilleet meidän kiireistä syksyämme.
On ollut raskaita aikoja mutta on ollut myös iloisia aikoja. Olen oppinut taas lisää ompelusta ja olen neulonut villapaidan ja vähän toistakin. Olen ilolla seurannut rakkaan ystäväni kasvavaa vatsaa ja onnea tulevasta ensimmäisestä lapsesta ja sekä juhlistanut kihlausta heidän rakkautensa kruunuksi. Jos jaettu suru puolittuu, niin jaettu ilo nelinkertaistuu. Vähintään. :)
Ja sitten tuli valkeus, ihana kaiken kirkastava lumi ja pakkanen. Ja aurinko alkoi jälleen paistaa ja tuntui, kuin kaikki olisivat heränneet sata vuotta jatkuneesta horroksestaan. Olimme joulun omassa kotona jälleen pitkän tauon jälkeen ja se oli meille ainoa oikea ratkaisu raskaan syksyn jälkeen. Saimme tehdä ja olla tekemättä. Nauttia valosta, pitkistä päivistä, kissoista ja toisistamme. Saunoa, käydä kävelyillä, leipoa, pelata, nukkua päiväunia ja syödä ähky jos toinenkin. Ja se kaikki oli kaikkein parasta.
Olen miettinyt paljon tätä blogiakin. Kuinka paljon vähemmän minulla juuri nyt on sille aikaa, kuin mitä ennen oli. En oikein tiedä, mihin suuntaan tätä pitäisi viedä. En oikein tiedä, kuka tätä lukee. Näen statistiikasta, että täällä käy väkeä mutta kukaan ei koskaan sano mitään. Ensiksi en välittänyt siitä mutta kyllä se tässä vuosien aikana on alkanut hämmentää. Käyn keskustelua ruudun kautta mutta kuitenkin yksin. Toisaalta en osaa muuttaa sitä kuka ja mikä olen: tällainen haaveileva ja pohdiskeleva menninkäinen, jolla on asiaa asiasta jos toisestakin. Ja välillä ei ole mitään sanottavaa, on vain kuvat ja kissat. Mene ja tiedä sitten, mikä on oikein tai riittävästi.
Toivottavasti teillä kaikilla oli juuri sellainen joulu, kuin toivoittekin! Mukavaa uutta viikkoa ihan jokaiselle!
We had the most wonderful Christmas at home by ourselves and the kitties. I have been quite absent lately, mostly wondering what to do with my life and which direction to take. I wish someone of you guys would say something, is this blog good as it is or would you want something different. But for now, have a great new week!
