tiistai 23. huhtikuuta 2013

Freedom at last

 


Pyydän anteeksi blogihiljaisuutta. Olen tehnyt kolmivuotisen käsityökouluni, KOKEVA:n (aikuisten käsityötaiteen perusopetus), loppurutistusta. Olen tehnyt valmiiksi ja palauttanut viimeiset puuttuvat työt. Olen tehnyt valokuvakirjan ja koonnut kaikista monisteista, muistiinpanoista ja tekniikkakokeiluista portfolion. Kolmeen vuoteen mahtuu kuulkaas aika paljon asiaa! Mutta nyt kaikki on valmista ja olo on tällä hetkellä ennen kaikkea helpottunut. Jospa nyt olisi sitten taas aikaa vähän muullekin, kuten vaikkapa blogille. :)

I am super sorry for being absent from my blog the past weeks. I have finished up my three-year handicrafts school program and done a portfolio and a photo book about these three years too. You can imagine there is a lot that happens in three years! But now it is done and I am super happy! Now I should have more time for blogging, too. :)



Yksi koulun hedelmistä on tämän vanhan käsityön uusi elämä. :) Tein neuletakin joskus yläasteella senaikaisesta Novita-lehdestä. (Se vanha, jossa oli myös ompeluohjeita.) Neuleesta oli langat vielä päättelemättä ja vetoketjukin puuttui. Se ei vain ikinä oikein ollut mieleinen. En tiedä, miksi ei. Vielä oudompaa on, että se on kulkenut mukanani kaikki nämä vuodet enkä ole purkanut sitä! Ehkä takki on ensimmäinen valmiiksi (kasaan) asti päässyt neuletakkini, enkä hennonut purkaa sitä. No, nyt yli viidentoista vuoden jälkeen palaset loksahtivat kohdalleen ja takki tuli valmiiksi!

One project we had at school was giving a new life to an old handicraft. I did this knit over fifteen years ago when I was still at high school. It was never completed, it had no zipper and was never worn. For some reason I had speared it from ripping and carried it with me all these years. Now was the time to finish this jacket!



Neulahuovutin takkiin kuvioita, joihin sain inspiraation Sanna Annukalta ja Klaus Haapaniemeltä. Tavoitteena oli saada aikaiseksi niin tarkkoja kuvioita, kuin mahdollista. Oli hauska huomata, kuinka pieniä yksityiskohtia neulalla ja villalla pystyy tekemään. Vieläkin pienempää olisi ehkä voinut tehdä, mutta aika loppui kesken ja dead-linet paukkuivat päälle.

I did needle-felting and was inspired by Sanna Annukka and Klaus Haapaniemi, two Finnish designers. I tried to make as detailed images as possible. It was so much fun!


 


Ompelin takkiin vuorin vanhoista sohvatehtaan ylijäämäkankaista. Miten niin kukaan ei ole halunnut sohvaa keinoturkiksesta?!? :D Vuorin mitoitus, ompelu ja kiinnittäminen neuleeseen oli hurjan jännittävää, mutta onnistui hyvin ja lopputulos on minulle aivan riittävän siisti. Vuori pidentää neuleen käyttöaikaakin kummasti!

I sewed on a linen to the jacket. The fabric is old stock from a sofa factory. What do you mean nobody wants a sofa out of artificial fur?!? :D It was a clever idea from me and lengthens yearly time to wear the jacket.
 



Loppuun vielä muutamia yksityiskohtia. Tulipas superpitkä postaus,  mutta on tämä takki sen arvoinen! :) Eivätkö ole maailman suloisimpia nuo pöllöt! <3 Kuvauspaikkana Vanhan Vaasan Pyhän Marian kirkon rauniot. Kaikki kuvat ovat veljeni ottamia, kiitos paljon. <3

And then some details. Aren't the owls lovely! Photos were taken at Saint Mary's church ruins at Old Vaasa. Church was built in early 1600th century and it burned down year 1852 among the whole city of Vaasa. See more on this YouTube-link where you can find a lovely video and footage of the ruins in winter! All photos taken by my brother, thank you! <3

3 kommenttia:

Rimma | RIMMA + LAURA -matkablogi kirjoitti...

No on kyllä söpöt pöllöt! Ja on neulekin. Wau!

Hanna Emilia kirjoitti...

Hieno! Suloisia kuvioita ja onnittelut opintojen saattamisesta loppuun! Sitten seuraavia haasteita kohti?

Kivimäen Jenni kirjoitti...

Rimma: pöllöt ovat niin kivoja! on ainakin uniikki takki!

Emilia: kiitos! jos vähän huilaisi ensiksi ennen seuraavia haasteita. :)