8 viikkoa myöhemmin

Hei murut!

Tämä blogi ei ole mikään fitnesspäiväkirja mutta koska olen viime ajat ollut poissa blogin äärestä, ansaitsette te rakkaat lukijat mielestäni selityksen. :) Ja oikeastaan taidan kirjoittaa kaikesta muusta, kuin siitä treenaamisesta. :)

Hi guys! I have not been blogging that much lately and here comes the story of what I've been doing for the past 8 weeks. :)

Muistatte varmaan, kun vuoden alussa pohdin, mitä kaikkea haluaisin tänä vuonna saavuttaa. Niiden tavoitteiden joukossa oli syödä terveellisemmin ja urheilla enemmän. Terveellisemmän syömisen kanssa pääsin hyvin vauhtiin ja sain karkkipäivät rajattua yhteen viikossa. Treenaamisen kanssa oli vähän niin ja näin, pyrin parhaimpaani ja yritin käydä ahkeraan jumpissa ja salilla. Havahduin kuitenkin siihen, että kaiken kaikkiaan urheileminen oli aika epämääräistä ja tuskastuttavaa.

You may remember that I set myself some goals at the beginning of this year. They included eating healthy and excercising more. The eating part was quite simple, the training part not so much. At some point I realised that something had to be done.

Sitten bongasin ihanan, inspiroivan Jessica Silfvernagelin blogista ilmoituksen, jossa hän ottaisi siipiensä suojaan muutaman innokkaan, jotka haluaisivat eroon ylimääräisestä rasvasta ja sen tilalle uutta intoa ja tsemppiä treenaamiseen. Olen luonteeltani todellinen jännittäjä, joten pähkäilin asiaa pari päivää. Sitten totesin, että HITTO, itseään varten täytyy taistella ja itseään varten täytyy olla rohkea! Niinpä laitoin Jessicalle viestiä ja mahduin kuin mahduinkin ryhmään mukaan. :) Sain itselleni kannustajan ja motivaattorin, joka on tarkka, huolellinen ja tehokas. Parasta minulle juuri siinä hetkessä. Jessicaa voi seurata blogin lisäksi myös Instassa. :)

Haasteeseen kuului ottaa kuvat itsestään ennen ja jälkeen 8 viikon harjoittelu- ja SYÖNTIjakson. :) Koska tässä nyt ollaan matkalla muutokseen itsensä kanssa, laitan nämä kuvat teillekin nähtäville. Kipeää tekee katsoa noita "ennen"-kuvia mutta suuntahan voi olla vain ylöspäin ja vain ottamalla itsestään raakoja kuvia mitään lisäämättä ja pois ottamatta voi nähdä todellisen kehityksen suunnan.

Samalla haluan antaa teille lukijoille inspiraatiota siihen, että lyhyessäkin ajassa on mahdollista saada aikaan suuria muutoksia ja suuria tuloksia. Oli niissä muutoksissa tai tuloksissa kyse urheilusta, matkustamisesta, käsitöistä, oppimisesta, kehittymisestä, itsensä voittamisesta, mistä vain. Jos vain annat itsellesi joka päivä mahdollisuuden tehdä sen pienen valinnan, joka vie sinua eteenpäin kohti tavoitteitasi. Aina on aikaa itselle ja omille unelmille.

Then I applied and got accepted to lovely Jessica Silfvernagels fat burning challenge, which meant that for the next 8 weeks I would train and eat as hell. One part of the challenge was to take pictures of oneself before and after the challenge. I will show them to you just to remind that you can achieve anything you set your mind into. It can be training, learning, travelling, whatever you dream of.

Ja sitten vain näitä kullan ottamia "jälkeen"-kuvia. :)

And then we're moving on to these "after"-photos taken by my hubby. :)

Kun aloitin haasteen, sain tietenkin täysin uuden ruokavalion ja kiellon olla syömättä mitään herkkuja, sokeria, maitoa tai viljoja seuraavien 8 viikon aikana. Kaksi viimeistä olivat aivan ok jo entuudestaan mutta kaksi ensimmäistä tuottivat melkoista tuskaa melkein kolme viikkoa. Sokerivieroitusoireet olivat välillä niin kovat, että sain raivareitakin sen takia. "Minulla on oikeus syödä mitä haluan!!!" Anteeksi mitä?? :D Kyllä oli nolo olo heti viiden minuutin jälkeen. :) Ja toisaalta on aika pelottavaa, kuinka voimakkaasti sokeri voi koukuttaa, vaikka sitä ei käytä kuin kahvissa ja kerran viikossa pitää karkkipäivän. 

Vieläkin erikoisempaa oli silti lähiympäristön reaktio tähän haasteeseen. Ystävät, työkaverit ja tutut reagoivat lähes joka ikinen kommentoimalla "Mistäs sinun tarvitsee laihduttaa?", "Miten meinaat olla ilman herkkuja koko kesän?" (kesähän loppuu 5.7., toim.huom.) "Luepas tämä ja tämä artikkeli personal trainereista ja dieettaamisesta"... esimerkkejä riittää ja ne ovat surullisia. Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu toisten ihmisten spontaani kannustaminen, tsemppaaminen tai ihaileminen. 

Of course I had to learn new eating habits and got somewhat crazy withdrawal symptoms from sugar along the way. Most interesting was nonetheless the reactions from people around me: "Where do you need to lose weight?", "How can you be without treats all summer?" (since it appearantly ends 5th July) "Have you read this and that article on personal trainers?". It is so sad. Where is the support and being happy for another?

Jokaisella meistä on omia haaveita, unelmia ja pyrkimyksiä. Ne voivat olla pieniä tai suuria. Kun ne liittyvät ihan vain meihin itseemme, ne ovat todella henkilökohtaisia. Juuri niissä hetkissä pitäisi ympäröivien ihmisten ymmärtää toimia myötäeläjinä, kannustajina ja tsemppaajina. Muistaa olla toisilleen ystävällisiä. Meillä kaikilla on oikeus tavoitella juuri sitä, mikä meille on tärkeää, riippumatta lähtökohdista tai elämäntilanteista. Meillä jokaisella on oikeus olla paras versio itsestämme niissä asioissa, joissa haluamme tavoitella vaikka kuun taivaalta.

En ole vielä saavuttanut 100 % kehoni kapasiteetista. Pystyn treenaamaan vielä lujempaa ja vielä enemmän. Olen nähnyt vasta palasen siitä, mihin todella pystyn. Vanha diesel-kone, herää ja lämpiää hitaasti mutta kun sen kerran saa vauhtiin, jaksaa se mitä vain. :) Olen jo nyt erittäin hämmästynyt 8 viikon aikaisista tuloksista mutta vielä enemmän ihailen sitä, että nykyään ei todellakaan tunnu seinät tulevan vastaan. Tuottaa suurta onnellisuuden ja tyytyväisyyden tunnetta, kun tajuaa olevansa oikealla tiellä itselleen tärkeän asian kanssa. 

We all dream big and small. We all deserve the right to our dreams, goals and ambitions in life, no matter where we stand right now. Let's try to remember that and be kind and supporting towards one another. :)

Mitä sinä haluaisit tällä hetkellä eniten saavuttaa? Mitä valintoja se vaatisi? Jokainen pienikin valinta vie sinua eteenpäin. Aina, kun jostain luopuu, tilalle saa jotain uutta ja kenties vielä parempaa. Sinulle itsellesi paremmin sopivaa. Minä olen luopunut sokerista, alkoholista, valvomisesta ja monista minulle haitallisista ruoka-aineista. Minä olen ollut ilman käsitöitä, blogia, puutarhanhoitoa ja reissaamista. Tilalle olen saanut energisen, jaksavan Jennin, joka on iloisempi ja enemmän tyytyväinen itseensä. Olen saavuttanut odottamattomia tuloksia ja saanut käännettyä kehityksen kohti kaukana odottavaa maalia. Olen lähentynyt oman kullan kanssa entisestään. Olemme nykyään täysin paita ja peppu salilla, ruoanlaitossa, leffojen katselussa ja tv-sarjojen arvostelussa. :)

Näiden kahdeksan viikon jälkeen haluan kiittää Jessicaa kaikista kultaakin kalliimmista neuvoista sekä omaa rakasta, maailman parasta aviomiestä korvaamattoman tärkeästä tuesta. Kaikkien rakennettujen unelmien takana on tukiverkosto, joka ei anna sinun luovuttaa. Minun mieheni heräsi lukuisia kertoja aamulla kuudelta laittamaan minulle ruokaa töihin, jotta minä saisin nukkua hetken pidempään. Hän tsemppasi, huusi ja kannusti salilla minua yltämään yli omien rajojeni. Hän otti minut hiljaa kainaloon, kun väsynyt kehoni tarvitsi ymmärrystä ja lepoa. Se on parhautta se.

Nautinnollista ja rohkeaa viikkoa kaikille! :) 

What do you dream of right now? What choices would you have to make to achieve it? Every little choice gets you closer to the goal. Every time you let go of something, you receive something new, something better. :)