Hyvän mielen viikko

Tällä viikolla vietetään Mielenterveyden keskusliiton kampanjoimaa Hyvän mielen viikkoa. Positiivinen ja iloinen mieli on oman terveyden ja jaksamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Liian usein sitä(kin) tulee pidettyä itsestäänselvyytenä, eikä arvosta sitä ennen kuin joko itselle tai lähimmille sattuu jotakin. Kuinka paljon helpompaa on jaksaa arjessa, kun on ruumiin voimien lisäksi sielun voimia tehdä ja katsella maailmaa. Toiselta kantilta ajateltuna myös mielenterveyden ongelmista toipuminen voi olla pitkä ja raskas prosessi paitsi henkilölle itselleen, myös lähipiirille. On hyvä, että näistä asioista nykyään keskustellaan enemmän. Vielä enemmän pitäisi myös puuttua niihin ongelmiin, joista ei haluta, osata tai uskalleta puhua. Se on aitoa välittämistä ja rohkeutta.

Tällä viikolla voisi tehdä jotakin itselle erityisen mieluisaa. Itse sain viimein valmiiksi kauan muhineen paperimassaketun. Siellä se pohtii tekosiaan hyllyn kulmalla ja näyttää miehen mielestä vähän tuimalta. Mutta ketuthan ovat semmoisia juonikkaita ja ovelia kavereita! Nenäkkäitä yltiöoptimisteja ja opportunisteja, jotka eivät epäröi käyttää tilaisuutta hyväkseen. Nerokkaita selviytyjiä, jotka keksivät keinon pärjätä tilanteessa kuin tilanteessa. Tämä kettu taitaa vilahtaa työpisteeni nurkkaan seuraamaan väkerryksiäni sitten joskus, kun saadaan se huone tehdyksi.

Tällä viikolla voisi leipoa jotain erityisen hyvää. Olen vakaasti sitä mieltä, että hyvä ruoka = parempi mieli. Hemmottelen itseäni ja läheisiäni ruoalla ja herkuilla. Meidän suvun naiset ovat aina osoittaneet välittämistä ruoalla ja sen määrällä. Pöytä on koreana, kun joku tulee kylään, on sairas, on erityisen ihana tai on vain läsnä. Ja aina voi syödä kolmannenkin kierroksen!

Minä leivoin valkosuklaa-vaahtokarkkicookieseja. Ne ovat ehkä parhainta herkkua ikinä. Alkuperäinen resepti on Eeva Kolun Voisilmäpeliä-blogista. Olen muokannut reseptiä omaan suuntaani, mutta Eevan cookies-niksit kannattaa käydä lukemassa, niin keksit onnistuvat varmasti! Eeva, tuo ruoanlaiton jumalattareni, bloggaa nykyään Hesarin riveissä Kauhaa ja rakkautta-blogissaan. Suosittelen lämmöllä!

Mutta ne keksit. Tärkeintä on käyttää mahdollisimman kylmiä aineksia. Laita jauhoseos pakastimeen ja sokerit sekä muut aineet jääkaappiin tunti ennen leipomista. Näin saat reunoilta rapeita ja sisältä sitkeitä keksejä. Sekoita ainekset mahdollisimman nopeasti ja laita valmis taikina jääkaappiin tekeytymään ainakin tunniksi. Käytä paistamiseen mahdollisuuksien mukaan kiertoilmauunia ja jäähdytä keksit ritilällä. Näillä vinkeillä pääset jo lähelle täydellisiä keksejä.

Valkosuklaa-vaahtokarkkicookies (koko maun mukaan, itsellä tulee noin 20-25 kpl)

3 ½ dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

½ tl soodaa

½ tl suolaa

100 g kylmää voita

1 dl fariinisokeria

1 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

1 muna

 100 g valkosuklaata

1-2 dl pieniä vaahtokarkkeja

Rouhi kylmä suklaa veitsellä isohkoiksi paloiksi. Kuutioi voi ja vatkaa se sokereiden kanssa kuohkeaksi. Lisää muna ja vatkaa kuohkeaksi. Sekoita joukkoon varovasti jauhoseos. Kääntele lopuksi sekaan sattumat. Taikinan kuuluu näyttää siltä, että siinä on enemmän sattumia, kuin taikinaa. Muotoile taikinasta makusi kokoisia palleroita pellille, ota huomioon, että keksit leviävät uunissa. Paista kiertoilmauunissa 150 asteessa tai tavallisessa uunissa 175 asteessa 15-20 min. Tarkkaile keksejä paiston loppupuolella ja ota ne uunista ulos, kun ne ovat kauniin ruskeita.

Tällä viikolla voisi erityisesti muistaa rakkaimpia ystäviä ja läheisiä, asuivat he lähellä tai kaukana. Pyytää kylään, istua iltaa. Soittaa ja kysellä kuulumisia. Jutella syntyjä syviä, kulkeutua kevyistä aiheista vähän vaikeampiin ja raskaampiin, antaa tajunnan virran viedä mukanaan. Luottaa ja olla läsnä. Kuunnella ja tulla kuulluksi. Liian usein päivät vain vierivät ohitse, eikä tule soitettua, vaikka oli tarkoitus.

Pelatkaa jotain kivaa. Oli se sitten lautapeli, videopeli tai jokin urheilupeli. Olenhan jo mainostanut teille Days of Wonderin Menolippu-lautapeliä? Ostin kyseisen pelin pari kuukautta sitten työkaverin suosituksesta ja olen jo jäänyt siihen aivan koukkuun! En ole koskaan pelannut yhtä jännittävää ja mukaansatempaavaa lautapeliä. Mitä enemmän pelaajia, sen parempi, mutta tätä voi onnistuneesti pelata kahdestaankin. Tavoitteena on rakentaa kartalle pisin yhtenäinen rautatie mahdollisimman arvokkailla reittikorteilla (menolipuilla). Mitä monimutkaisempi ja pidempi reitti, sitä enemmän pisteitä. Pisteitä kertyy myös pelin aikana rakennetuista etapeista. Peli loppuu, kun ensimmäisen pelaajan junat on käytetty. Sen jälkeen tarkistetaan menoliput ja eniten pisteitä kerännyt on voittaja!

Pelistä voi lukea lisää valmistajan sivuilta taikka kurkistamalla vaikkapa nämä levittäjän sivut. Alkuperäinen USA:n kartta on vasta alkua, uudet versiot ja netistä saatavat lisäosat tarjoavat loputtomia mahdollisuuksia. Varoitan, tämä on peli joka todellakin vie mennessään!

(Leivoin suklaakakkua/browniesejakin, mutta niistä ei tullut oikein mieluisia. Täytyy vielä kehitellä reseptiä.)