Sain mieheltäni toisen Thomas Sabo -riipukseni. Se on muistoksi Tiukusta. Kauniit enkelin siivet muistoksi enkelille. Kaunein koskaan saamani lahja.
Suru ei hälvene, ei päästä otteestaan. Mietin sitä hiljaa itsekseni, en tiedä, paljonko kehtaisin ääneen puhua. Itken vähemmän, mutta kurkkuani kuristaa. Sieluni on raskas, väsynyt. Eräänä yönä näin Tiukusta unta. Se hyppäsi viereeni sohvalle, juuri sillä pehmeällä, viehkolla tavallaan. Katsoi minuun vihreillä silmillään. Kysyin: "Missäs sinä olet ollut?" En saanut vastausta.
I got a new Thomas Sabo charm from my fiance. Angel wings for my little angel. It is the most beautiful gift I have ever gotten. Sorrow is with me every day. I don't know how long it will take until it grows lighter.
2 kommenttia:
Voi kun osaisin sanoa jotakin lohduttavaa... Haleja ja ihanan muistolahjan olet saanut!
Emilia: jotkut haavat voi vain aika parantaa. Kiitos kauniista sanoistasi!
Lähetä kommentti