Feel the autumn breeze

Wishing you a very joyful and relaxing weekend with these lovely autumn photos. Last drops of the American hurricanes have landed here in Finland, so tonight we make ourselves comfortable on the sofa, watch a movie or two and drink bunches of tea. Tomorrow we take a photoshoot trip by the sea, try to catch more of these lovely colours on film card. Cheers!

Istuin hämärässä alkoi hetki joka tuntui kuin ei se loppuisi milloinkaan.

Hetkeksi hiljaisuus saapui luokseni kuin olento ja huusi: "Älä pelkää maailmaa."

Istuimme hetken yhdessä ja avaruus katsoi meitä.

Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä.

Herään rannalta, on yö kirkkaampi päivää valopisteet taivaalla liukuvat aamuun.

Olen unohtanut mistä tähän kuljin, verhoudun unohduksen kaapuun.

Vaan muistan ilmalaivueita, taivaanrantaan lentäneitä.

Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä.

Nautin syksyn kuulaasta ilmanalasta. Ilma on kosteaa, helppoa hengittää. Taivaan värit vaihtelevat harmaasta purppuraan. Suunnittelen valokuvausretkeä illansuuhun. Suuntaisin merelle ja kuuntelisin aaltojen loisketta. En käynyt tänä kesänä ollenkaan uimassa. Tämä oli hassu kesä. Hämmästelen sitä aina vaan, kuulostelen muutosta itsessäni. Tekisi mieli oranssia tukkaa, okran sävyisiä hiuksia. Verhoutuisin siihen samaan purppuraan, jota taivaalla on iltaisin. Tai poimisin mukaani tummimmat sammalenvihreät sävyt.

Pariisin Kevään kaunis Kesäyö-kappale on vaikuttanut minuun voimakkaasti. Se herättää surun ja kaipauksen. Se tuo kyyneleet. Musiikin voima ihmiseen on valtava. Melkein kadehdin niitä, joilla on lahja kirjoittaa kauniita kappaleita, ja niitä, joilla on lahja muuttaa ne tarinat säveliksi. Ja ne kolmannet, jotka yhdistävät nämä kaksi kauniiden laulujen liitoiksi. Ihanaa, että meillä Suomessa on sanan ja ilmaisun vapaus. Se mahdollistaa meille tämän kaiken kauniin musiikinkin. Hämmentävää, kuinka usein sitäkin pitää itsestäänselvänä.

Istun hämärässä, odotan vieläkin hetkeä joka ei lopu koskaan.

Saapuisi hiljaisuus, kertoisi minulle kuinka kaikki lopulta katoaa.

Näen valot taivaalla, ja juoksee selässä kylmiä väreitä.

Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä.

Amerikan hurrikaanien rippeet ovat rantautuneet meille. Ulkona tuulee ja vihmoo. Puut notkuvat ja huojuvat, tuuli tuivertaa tukan pyörryksiin. Tänään käperrytään sohvalle ja katsotaan hyvä elokuva taikka kaksi. Juodaan teetä ja suunnitellaan lisää valokuvausretkiä. Toivotaan, että kissat olisivat tämän illan siivosti. Eilisilta tuhraantui välienselvittelyihin. Huomenna uudet kujeet ja toivottavasti jo paremmat ilmat.

Katsokaa noita ihania syksyn värejä! Niitä voisi imeä itseensä loputtomasti!

Ihanaa viikonloppua teille, ihanat! <3 Antaa syksyn haikeuden tulla, ei kesästä luopumisen kuulukaan olla ihan yksinkertainen asia. :)

Kesäyö -sanat Arto Tuunela 2012.