That's a wrap!

Olet kujakissa, sanoi rakas, kun etsiydyin yhä syvemmälle vanhaan kaupunkiin ja yhä kapeammille kujille. Onneksi se on niin pieni, ettei sinne voi mennä edes turistina hukkaan. Hengitän sisääni vanhoja taloja ja mukulakivikatuja. Kadehdin, että joku oikeasti asuu täällä. Arvailen, millaisia ihmisiä he ovat: menestyviä liikemiehiä, boheemeja taiteilijoita, vai kenties aivan tavallisia tallaajia. Nautin kenties elämäni parasta suklaakakkua Kaffekoppenissa. Valitettavasti tällainenkin suklaahiiri hyytyy, kun laitetaan riittävän tuhtia tavaraa nenän alle. Ensi kerralla olen paremmin valmistautunut taistoon!

Viime hetkellä ohitse vilahti kauppa, jossa toinen toistaan ihanammat riemunkirjavat langat odottivat noutajaansa. Ehdin vain sujahtaa ohi, toivottavasti joku teistä ehtii tänne: happycolor.

Loman saldo:

1 Ismo Leikolan stand up -keikka (Mahtava! Kiitos, Ismo!)
2 Hard Rock cafea kuvan kolmesta käytynä (Itselle muistiin: pidä tämä mielessä ja tähtäin siinä kolmannessa!)
3 cafe lattea (Vain!!?)
4 tuntia merenkäyntiä, joka saa tanssivan yleisön liikkumaan yhtenä massana lavan laidalta toiselle (Meiju selvisi silti yleisön viihdyttämisestä rautaisella ammattitaidolla)
5 isoa Ikean pahvipakettia (ja pari kassia vähän pienempää tavaraa)
6 tuntia Tukholmassa (Itselle muistiin: = liian vähän, ensi kerralla menet lentokoneella)

Bonuksena kahden elokuvan kuvaukset kahdessa pohjoismaisessa pääkaupungissa. Aika hieno sattuma!