Elämän suola on läheisissä. Rakkaissa ystävissä, joiden kanssa aika lentää kuin siivillä. Elämän suola on päivissä, jolloin saa tehdä mitä huvittaa. Päivissä, joina saa jättää arjen ja kiireen, remontin ja työn taakseen ja ottaa vähän pesäeroa todellisuuteen. Elämän suola on nautintoja, aineellisia ja aineettomia. Ruokaa ja juomaa, naurua ja itkua, katselua ja kuuntelua, pysähtymistä äärettömän äärelle.
Kuiskailen vähän: kurkistakaa Seinäjoella uuteen Juurella-ravintolaan. Älkää vain kurkistako, vaan nauttikaa ihanasta, vaihtuvasta menusta pitkän kaavan mukaan. Nimensä mukaisesti juurevaa lähiruokaa, joka on täynnä makuja. Olen niin onnellinen näiden ihmisten puolesta, jotka ovat saaneet yhden unelmansa täytettyä ja avattua tämän hienon ja kauniin ravintolan. Tällaisia uniikkeja ja loppuun asti suunniteltuja paikkoja tarvittaisiin lisää. Vihjailkaa, jos tiedätte jotain kivaa!
Kuiskailen lisää: käykää katsomassa Vaasan kaupunginteatterin versio Kauppamatkustajan kuolemasta. Vaikuttavin ja mieleenpainuvin suoritus moniin vuosiin. Repiviä tunteita laidasta laitaan. Itkin ja jännitin, hämmästelin ja nautin. Tärisin kauttaaltaan, kun lähdin salista.
Viikonlopun saldo:
1 aikuisten naisten huvipuisto (Askartelumeri, laitan tästä myöhemmin lisää)
3 tuntia teatterielämystä (voi, kun se ei olisi loppunut ikinä!)
5 cm lunta ja takatalvi (entäs ne lumettomat päivät, joita luvattiin?)
30 -vuotissyntymäpäivät rakkaalle ystävälle (itku pitkästä ilosta :) )
160 km ajelua ympäri maakuntaa (näyttää siltä, että tänä keväänä ei tulisi tulvia)
250 litraa uutta Aasia-allasta pystytettynä (mistä siihen keksisi valaisimen?)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti